Miten koronavirus vaikuttaa työelämään

14.3.2020

Olemme koonneet tälle sivulle perustietopaketin koronaviruksen vaikutuksista työelämään. Artikkelin lopusta löytyvät linkit viranomaistietoon ja ammattiliittojen ohjeistuksiin.

Kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen varautumisesta ja sairastumisesta

Kysymyksiin vastasi SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring.

1. Miten työnantajan pitäisi varautua koronavirukseen?

Todettujen koronaviruksen aiheuttamien infektioiden määrä on viime päivinä lisääntynyt Suomessa ja asiaan on suhtauduttava vakavasti.

Työnantajien on hyvä varautua mahdolliseen tautitapausten yleistymiseen ja toisaalta omalta osaltaan pyrkiä hillitsemään taudin leviämistä. Varautumisessa on syytä korostaa käsihygienian merkitystä, ottaa käyttöön työntekijän sairastuessa omailmoituskäytäntö, miettiä vierailu- ja kokouskäytäntöjä, rajoittaa ulkomaille suuntautuvaa työmatkailua, sopia etätyökäytännöistä, laatia selkeät ohjeet matkoilta palaaville henkilöille ja ohjeistaa oireisia henkilöitä oikeista toimintatavoista.

Työnantajan tulisi seurata viranomaisohjeita ja noudattaa niitä. Lisäksi on syytä arvioida, mitä vaikutuksia koronavirustilanteella on henkilöstöön, palvelujen tai tuotteiden kysyntään ja tuotannon raaka-aineiden saatavuuteen, mikäli se muuttuu laajaksi epidemiaksi.

2. Miten työntekijä voi ehkäistä omaa tartuntariskiään?

Näyttää siltä, että koronavirus tarttuu pisaratartuntana ja myös kosketuksen välityksellä iholta limakalvoille. Tämän vuoksi käsihygienia on tärkeää. Kädet pestään vedellä ja saippualla. Myös käsihuuhteita voidaan käyttää, mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin kunnon pesu. Silmiä ei kannata hieroa, nenää kaivella tai kynsiä pureskella, jos kädet ovat jääneet pesemättä.

Kannattaa välttää läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystietulehduksen oireita. Yleensäkin infektioaikana kannattaa välttää tarpeetonta kättelyä tai halailua.

Varmuutta ei ole, kuinka kauan virukset säilyvät esimerkiksi pöytätasoilla tai muilla pinnoilla, mutta pintojen huolellisesta puhdistamisesta ei ole haittaakaan.

3. Miten pitää toimia, jos epäilee saaneensa koronavirustartunnan?

Jos epäilet saaneesi tartunnan (covid-19-infektio), älä levitä tautia muihin. Vältä siis lähikontaktia toisten henkilöiden kanssa.

Älä yski kämmeneesi vaan nenäliinaan tai hihaan. Ole puhelimitse yhteydessä omaan terveyskeskukseesi, työterveyshuoltoosi tai terveydenhuollon päivystykseen. Jos et ole käynyt epidemia-alueella tai ollut tekemisissä koronavirukseen sairastuneiden kanssa, sinulla on tällä hetkellä todennäköisesti muu kuin koronaviruksen aiheuttama tulehdus. Mikäli koronaviruksen aiheuttamat sairastumiset lisääntyvät Suomessa merkittävästi, tilanne muuttuu tältä osin. Joka tapauksessa suhtaudu tilanteeseen rauhallisesti.

4. Kuka tekee päätöksen sairastuneen tai virukselle altistuneen työntekijän karanteenista?

Päätöksen karanteenista tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

5. Miten vakavaan sairauteen koronaviruksen tartunta johtaa?

Tämänhetkisen tiedon mukaan valtaosa – noin 80 prosenttia – sairastumisista on lieviä, mutta osalla taudinkuva on vakavampi ja vaatii sairaala- tai tehohoitoa. Vakavampi taudinkuva näyttää olevan yleisempi iäkkäillä henkilöillä sekä henkilöillä, joilla on diabetes, keuhkosairaus, sydän- ja verenkiertoelinten sairaus tai jokin muu merkittävä perussairaus. Lapsilla tauti on nykytiedon mukaan lievä.

Kysymyksiä ja vastauksia palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista

Kysymyksiin vastasivat SAK:n lakimiehet.

6. Milloin voin saada Kelan tartuntatautipäivärahaa?

Kela maksaa sairastuneelle koronakaranteenin ja koronaeristyksen ajalta tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa täyden palkan mukaisen ansiomenetyksen. Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, maksetaan tartuntatautipäiväraha työnantajalle.

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei tämän vuoksi voi tehdä työtä. Päivärahassa ei ole omavastuuaikaa. Karanteeniajalta kertyy vuosilomaa.

Tartuntatautipäivärahan edellytyksenä on, että kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt karanteenin tai eristyksen. Työnantajan tai koulun kehotus jäädä kotiin ei oikeuta tartuntatautipäivärahaan.

Tautiepäilyissä ja altistumisepäilyissä on keskusteltava terveydenhoitoviranomaisten kanssa ja toimittava ohjeiden mukaisesti.

Koronavirus voi aiheuttaa muutoksia työpaikalla, esimerkiksi työntekijöiden poissaoloja ja muutoksia liiketoiminnassa. Näiden tilanteiden vaikutusta työpaikalla käsitellään jäljempänä.

7. Voiko työnantaja kieltää tervettä työntekijää tulemasta töihin?

Työntekijällä on oikeus tehdä työtä siten kuin työsopimuksessa on sovittu. Työnantaja voi kuitenkin kieltää työntekijää tulemasta töihin. Tällainen määräys ei vapauta työnantajaa palkan maksuvelvollisuudesta. Työnantajan on näin ollen maksettava kotonaoloajalta sama palkka kuin jos työntekijä olisi töissä.

Etätöitä on syytä suosia, jos se suinkin on mahdollista.

Työnantaja ei voi määrätä työntekijää koronatestiin.

8. Saako työntekijä olla poissa töistä koronavirustartunnan ehkäisemiseksi?

Sairastumispelko ei oikeuta työntekijää olemaan poissa töistä. Töistä voi olla poissa vain, jos niin sovitaan. Työntekijän ja työnantajan on sovittava palkanmaksusta silloin, kun työntekijä jää oma-aloitteisesti pois töistä. Lähtökohtana on, ettei työnantajan tarvitse maksaa palkkaa.

9. Milloin työnantaja saa lomauttaa koronaviruksen takia?

Koronavirus voi aiheuttaa töiden vähentymistä, jolloin työnantajalle voi syntyä oikeus lomauttaa työntekijöitä. Lomauttamisen ja irtisanomisen edellytysten on tällöin täytyttävä. Lomauttaminen on ensisijaista. Yhteistoiminaneuvottelut on käytävä lain mukaisesti.

10. Miten työntekijän on meneteltävä, jos itse on terve, mutta lapsi tai puoliso tai iäkäs vanhempi sairastuu?

Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä. Pienemmän sairaan lapsen hoitamiseksi työntekijä voi käyttää tilapäistä hoitovapaata, joka on työ- ja virkaehtosopimusten mukaan yleensä palkallista.

Mikäli työntekijän lapsi sairastuu, on työ- ja virkaehtosopimuksissa määräyksiä palkan maksamisesta sairasta lasta hoitavalla työntekijälle.

Puolison tai iäkkään vanhemman hoitamiseksi voi työnantajan kanssa sopia myös etätyöstä tai vuosilomapäivien käyttämisestä.

11. Saako työmatkoja tehdä?

Työnantaja päättää työmatkoista. Valtioneuvosto on suositellut, että vain välttämättömät ulkomaanmatkat tehdään ja että epidemia-alueilta palaavat sopivat työhön paluunsa ajankohdasta ja paluun jälkeisestä poissaolosta (kaksi viikkoa) yhdessä työnantajansa kanssa. Tätä suositusta on syytä noudattaa.

Työmatkan sijasta kokoukset ja muut tapaamiset voidaan järjestää videoneuvotteluina ja muiden etäyhteyksien välityksellä.

Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa myös EU-alueelle, mikäli paikallinen viranomainen on antanut työntekijälle karanteeni- tai eristysmääräyksen.

12. Saako työnantaja määrätä työntekijän vuosilomalle tai peruuttaa jo sovitun loman?

Koronavirus ei oikeuta poikkeamaan vuosilomalaista eikä työ- tai virkaehtosopimuksesta. Jo määrättyä vuosiloma ei voi perua koronavirustilanteen takia. Perumiseen tarvitaan työntekijän suostumus.

13. Saako työnantaja teettää hätätyötä?

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos hätätyön edellytykset täyttyvät. Luottamusmiestä on kuultava, jos hätätyötä ryhdytään teettämään.

14. Mistä työntekijä saa rahaa koronavirustilanteen työssä aiheuttamien muutosten aikana?

Kela maksaa tartuntapäivärahaa, jos tartuntapäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät (ks. kohta 6).

Jos työntekijä on etätöissä, työnantaja maksaa tehdyiltä tunneilta normaalin palkan, samoin silloin, jos työnantaja on estänyt työntekijän työnteon.

Jos työntekijä on lomautettu tai työnteko on muutoin estynyt työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla, työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan. Työntekijän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi ja täytettävä muut työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset.

Muissa sairaustapauksissa eli kun sairaus ei ole koronaviruksen aiheuttama, sinulla on sairastaessasi tai sairasta lasta hoitaessasi oikeus normaaleihin lain sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisiin palkka- ja sairauspäivärahaetuuksiin.